Siltamäen asemakaavan laati ja rakennukset suunnitteli arkkitehti Pentti Ahola. Rakennusliike Puolimatka toteutti suunnitelmat 1960–1970-luvuilla ja rakensi Siltamäen tietoisesti yhteistoimintaan perustuvaksi kaupunginosaksi.

Siltamäkeä ei suunniteltu erillisten tonttien kokoelmaksi, vaan kokonaisuudeksi, jossa asuminen, pysäköinti, tekninen huolto ja alueelliset palvelut toimivat yhteisten ratkaisujen varassa. Kaupunginosan taloyhtiöt sitoutuivat jo alkuvaiheessa asemakaavan edellyttämiin yhteisiin järjestelyihin: tekniseen infraan, pysäköintiin ja kulkureitteihin.

Näitä ratkaisuja koskevat sopimukset ja viranomaispäätökset ovat edelleen voimassa. Alla kerromme, miten tämä kokonaisuus syntyi ja miksi se on merkityksellinen myös tänään.

1966-1968: Yhteinen maa ja yhteinen tahto

Siltamäen alueen suunnittelu ja rakentaminen käynnistyi 1960-luvun lopulla, kun rakennusliike Puolimatka hankki rakentamista varten laajan maa-alueen Siltakylästä. Alue koostui useista tiloista, jotka yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi.

Jo tässä vaiheessa Aholan suunnitelmien lähtökohta oli selvä: Siltamäen niin kutsuttu ”kontaktikaupunki” perustetaan ja hallitaan yhtenäisenä kokonaisuutena, ei erillisinä saarekkeina.

Sisäasiainministeriö vahvisti Siltamäen ensimmäisen osan asemakaavan (5893) 2.10.1968. Asemakaavassa huomioitiin muun muassa:
• yhteiset autopaikkojen korttelialueet
• teknisen huollon tarvitsemat tilat
• putki-, johto- ja viemärilinjat tonttien välillä

Osaksi tätä kokonaisuutta rekisteröitiin jo 28.1.1966 Asunto Oy Siltaleppä, joka tunnetaan myöhemmin nimillä Siltalämpö Oy ja Siltamäen Huolto Oy.

7.10.1969: Yhteinen rasitesitoumus – Siltamäen perusta

Lokakuussa 1969 Siltamäen taloyhtiöiden puolesta allekirjoitettiin yhteinen rasitesitoumus, joka muodostaa koko alueellisen järjestelmän perustan.

Sitoumuksessa sovittiin muun muassa:
• asemakaavan mukaisten yhteisten autopaikkojen rakentamisesta ja käytöstä
• siitä, että näitä oikeuksia varten perustetaan rasitteet
• että rasitteiden edellyttämän rakentamisen ja kunnossapidon hoitaa ja siitä vastaa Asunto Oy Siltaleppä

Tähän sitoumukseen viitataan käytännössä kaikissa myöhemmin tehdyissä rasitetoimituksissa sekä rakennuslupahakemuksissa. Se loi pohjan sille, että yhteiset ratkaisut voitiin toteuttaa keskitetysti ja hallitusti.

Asunto Oy Siltaleppä muutettiin Siltalämpö Oy:ksi 17.10.1969, ja yhtiö ryhtyi toteuttamaan rasitteisiin perustuvia velvoitteitaan käytännössä.

Yhtiöjärjestys ja kustannustenjako – yhteisen toiminnan taloudellinen turva

Asemakaavan edellyttämien rasitteiden ja yhteisten rakenteiden hoitaminen edellytti pysyvää ja ennakoitavaa rahoitusmallia. Yksittäinen yhtiö ei olisi voinut kantaa koko alueen vastuuta ilman, että kustannukset jaetaan oikeudenmukaisesti kaikkien osakkaiden kesken.

Tästä syystä Siltalämpö Oy:n – ja myöhemmin Siltamäen Huolto Oy:n – yhtiöjärjestykseen kirjattiin kustannustenjakoperiaate, jonka tarkoituksena on:
• jakaa kustannukset tasapuolisesti osakastaloyhtiöiden kesken
• varmistaa, että rasitteisiin ja yhteiseen infraan liittyvät velvoitteet voidaan hoitaa pitkäjänteisesti
• turvata yhtiön taloudelliset toimintaedellytykset myös muuttuvissa tilanteissa

Kustannustenjakoperiaate ei ole irrallinen tai vapaaehtoinen järjestely, vaan keskeinen turvamekanismi, jonka avulla yhteisesti omistettu yhtiö pystyy huolehtimaan vastuistaan kaikkien osakkaiden hyväksi.

1972: Laajennettu rasitetoimitus koko Siltamäkeen

Vuonna 1972 toteutettiin viimeinen alueellinen rasitetoimitus (nro 72147), joka kattoi käytännössä koko Siltamäen rakennetun alueen.

Toimituksessa:
• käytiin läpi kaikki aiemmat sopimukset, yhtiökokouspäätökset ja sitoumukset
• vahvistettiin rasitteet virallisesti tonttirekisteriin
• vahvistettiin oikeudet muun muassa asemakaavan mukaisiin autopaikkoihin

Toimituksessa kirjattiin myös periaate, joka on yhä ajankohtainen:
“Mitä rasitetta koskevassa sopimuksessa on sovittu kunnossapidosta, sitoo tonttien myöhempiä omistajia.”

1974–1975: Yhteinen yhtiö osakastaloyhtiöiden omistukseen

Vuosina 1974–1975 pidettiin useita yhtiökokouksia ja keskustelutilaisuuksia, joissa käsiteltiin Siltalämpö Oy:n osakkeiden luovuttamista alueen taloyhtiöille. Rakennusliike Puolimatka oli saamassa työt päätökseen ja oli poistumassa alueelta.

Taloyhtiöt päättivät kukin omissa yhtiökokouksissaan:
• liittymisestä Siltalämpö Oy:n osakkaiksi
• palvelut mahdollistavan yhteisen omaisuuden hankinnasta ja rahoittamisesta

Rakennusliike Puolimatka Oy myi ennen poistumistaan Siltalämpö Oy:lle huoneistoja, kerhotiloja, pesulan sekä muita alueellisten palveluiden tuottamiseen tarvittavia tiloja. Näin syntyi malli, jossa yhteinen yhtiö on myös yhteinen omistus.

Mitä tämä tarkoittaa nykyhetkessä?

Siltalämpö Oy tunnetaan nykyisin nimellä Siltamäen Huolto Oy. Nimivaihdoksista huolimatta yhtiö on koko historiansa ajan toiminut alkuperäisten järjestelyjen jatkajana ja toteuttajana.

Siltamäen taloyhtiöiden oikeudet ja velvollisuudet pohjautuvat:
• rasitteisiin
• yhteisiin sitoumuksiin
• yhtiöjärjestykseen kirjattuun kustannustenjakoperiaatteeseen

Taloyhtiöiden päätökset osakkuudesta ja yhteisestä omaisuudesta on tehty yhtiökokouksissa. Se, että yksittäinen osakas tai taloyhtiö ei hyödynnä kaikkia Siltamäen Huollon palveluja, ei tarkoita, että osakkuuteen liittyvät vastuut tai aiemmin tehdyt sitoumukset lakkaisivat.

Siltamäen rakenteet perustuvat alueelliseen yhteistyöhön eikä yksittäinen taloyhtiö tai sen hallitus voi yksin päättää yhteisten järjestelyjen ohittamisesta.

Yhteinen yhtiö on osakkaan etu

Siltamäen Huolto Oy ei ole ulkopuolinen palveluntuottaja, vaan taloyhtiöiden yhdessä omistama yhtiö. Sen omaisuus, toiminta ja taloudellinen tulos ovat suoraan osakkaiden etu.

Hyvin hoidettuna yhteinen yhtiö mahdollistaa:
• kustannustehokkaat palvelut omistajataloyhtiöille
• alueellisten palveluiden kehittämisen asukkaiden tarpeista käsin
• yhteisen omaisuuden arvon säilymisen ja kasvattamisen

Yhteistyö ei ole vain velvollisuus, vaan myös mahdollisuus.

Katse tulevaan

Siltamäen Huolto Oy:n tehtävä ei ole ainoastaan ylläpitää yhdessä sovittuja rakenteita, vaan kehittää niitä. Yhteistyössä osakastaloyhtiöiden kanssa yhtiön toimintaa ja omaisuutta voidaan hyödyntää entistä paremmin asumisen laadun, palveluiden ja kustannusten hallinnan hyväksi.

Siltamäki rakennettiin yhdessä – ja sitä myös ylläpidetään ja kehitetään yhdessä. Kun yhtiöstä pidetään hyvää huolta, hyöty palaa lopulta aina osakkaalle.

Mika Lappalainen
toimitusjohtaja